| Herätys!
vai Hyvää yötä? Kulttuurikohteiden
markkinointiseminaari 1.3.2007 Näkökulmia
pienten maaseutukohteiden profiloimiseen ja
markkinointiin
Järjestäjät:
Turun yliopisto/ museologia, Lounais-Suomen
esihistoriamatkailuyhdistys Louhi ry,
Varsinais-Suomen museot ry.
10.00 Museo,
inha ja ihana,.Juhana Herttuan
teatterilinjalaiset
10.15
Avaussanat. Maija Kärki/Louhi ry
10.30
Onnistumisen elementtejä. Maria
Merikanto/Varsinais-Suomen taidetoimikunta
11.15 Kuljitko
maaseutumuseon ohi? Eeva Mikola, Anne
Sjöström/Varsinais-Suomen museot ry
12.00 Lounas
13.00 Kohteena
koululaiset – ja näiden suku. Leena
Viskari/Nautelankosken museo Li Näse/Sagalunds
museum
Kahvinnoutopaussi
14.00 Maaseudun
kulttuurikohteiden matkailullinen vetovoima.
Lauri Hokkinen/Turku Touring
14.45 Saako
pienestä uutisen. Esa Silander
Keskustelua
N. 15.45
seminaari päättyy
Maija
Kärki:
Avaussanat
Taustaa
edellisille "herätyksille":
äänikollaasissa haluttiin kerätä aitoja
mielipiteitä museoista, louhilaiset jalkautuivat
Turun yöhön, Juhana Herttuan lukiolaiset taas
esittivät oman näkemyksensä museoiden
kiinnostavuudesta / epäkiinnostavuudesta
teatterin keinoin. Tarkoituksena oli nostaa uusia
näkökulmia seminaarin aiheeseen. Tämä
vertautuu markkinoinnin päämääriin: siihen,
että halutaan nostaa jotain uusia näkökulmia
ja mahdollisuuksia kokea matkailukohde.
Omat
kokemukset pienistä maaseutukohteista
vertautuvat pienen yhdistyksen toimintaan: mukana
on yleensä vain kourallinen aktiiveja, jotka
ovat kuitenkin erittäin omistautuneita
asialleen, markkinointia ei ehditä tehdä tai
siihen ei nähdä tarvetta. Yhteistyössä on
kuitenkin voimaa: esim. Louhi ry:n ja Turun
museologian oppiaineen kanssa on toteutettu jo
useita seminaareja ja tällä kertaa mukaan
saatiin myös Varsinais-Suomen museot ry.
Louhi ry
panostaa erityisesti esihistoriamatkailuun, monet
pienet kohteet eivät ole matkailukohteita, mutta
markkinointia tarvitaan joka tapauksessa
perustelemaan kohteen olemassaoloa, jokaisella
kohteella on omat haasteensa tavoittaa ja
vakuuttaa yleisönsä
Olennaista:
mikä on markkinoinnin kohde, mihin
markkinoinnilla pyritään ja mitä keinoja
käytetään.
Louhi
ry:n laatukriteereissä puhutaan vastuullisesta
markkinoinnista, joka perustuu kohteen
sisältöön.
Esihistoriallisten
kohteiden markkinointi on pioneerivaiheessa,
pohditaan esim. kohteen fyysiseen kestävyyteen
liittyviä kysymyksiä. Markkinoinniksi voidaan
laskea mm. muinaisjäännösten hoito ja
opastekyltit, matkailureitit ja tapahtumat. Ei
ole tutkittu, miten yleisö on näillä
toimenpiteillä tavoitettu. Muutenkin pienten
kohteiden markkinoinnin tutkimiselle olisi
tarvetta.
Tässä
seminaarissa haetaan onnistuneita esimerkkejä,
intoa jatkaa omaa työtä omassa pienessä
kohteessa.
Yksi
onnistunut esimerkki löytyy esihistorian alalta
yleisökaivauksista, jotka ovat yleistyneet viime
vuosina, yleisö pääsee oikeasti näkemään,
tekemään ja kokemaan arkeologien työtä.
Yleisökaivaukset paitsi tuovat tunnetuksi itse
kohteita, ne myös panostavat arkeologisen
tutkimuksen tunnetuksi tekemiseen eli
markkinoivat juuri sitä, mistä arkeologiassa on
kyse. Sama pätee muihinkin kohteisiin:
tärkeää on hahmottaa, mikä kohteessa on
olennaista ja mitä markkinointikeinoja siinä
kannattaa käyttää.
Toivotan
oikein onnistunutta ja hykerryttävää
seminaaripäivää kaikille!
Maria
Merikanto:
Onnistumisen elementtejä
Varsinais-Suomen
matkailun keskeiseksi vetovoimatekijöitä ovat
saaristo, luonto, historia sekä maakunnan
kaupungit ja erityisesti Turku. Se tunnetaan
historiallisen kaupunkina ja elävän
kaupunkikulttuurin edustajana.
”Etelä”
vai lounaissuomalainen arki?
Keskittynyt
massaturismi vaikuttaa yhteisöön muutoksilla
(David Harrison 1992)
1.
Fyysisen ympäristön muutokset
2.
Kaupallistuminen
3.
Muutokset sosiaalisessa rakenteessa
4.
Muutokset perherakenteissa
5.
Muutokset sosiaalisissa instituutioissa
6.
Muutokset arvoissa ja kulttuurissa
Mielikuvien
takia meillä olisi oltava tarjolla esimerkiksi
kuumia hiekkarantoja tai hyviä luistelutyyliin
soveltuvia hiihtoratoja, vesiskootterisafareita,
kiipeilykallioita ja iltaelämää Lapin
hiihtokeskusten tai aurinkorantojen tyyliin.
Kyseessä olisi rakennettu keinotodellisuus,
jolla ei ole kosketuskohtaa paikalliseen
todellisuuteen – niin kuin ei millään
turismiteollisuuden lajilla ole.
Jos
lähtökohdaksi valitaan varsinaissuomalainen
kulttuuri, tiedetään että polku on kivinen
mutta kaunis. Monilla ihmisillä on tarve nähdä
syvemmälle, kokea läheisyyttä ja löytää
ihmisiä.
Monien
todellisuuksien maailma ei ole vain yhtä
kulttuuria
Kuntien
ja kuntalaisten tulee tunnistaa ja arvostaa
kulttuureitaan. Niistä syntyy luova ympäristö
tieto- ja luovuusintensiivisten toimialojen
kasvualustaksi.
Kulttuuri
on voimavara kun se nähdään moninaisuutena.
Jos saaristokulttuuri, maaseutukulttuuri,
kaupunginosakulttuuri, kyläkulttuuri ja
maakuntakulttuuri tarjoavat vain yhden
hyväksyttävän elämäntavan, ne eivät ole
kehitystekijöitä. Luova ympäristö suvaitsee
ihmisten erilaisuutta.
Monikulttuurisuutta
on jo nyt monella tavalla. Miltei jokainen
suomalainen ja maahanmuuttaja elää monien eri
kulttuurien kanssa, esimerkiksi
satelliittitelevision ja internetin kautta.
Ihmisillä on myös perityt ja elinympäristöön
kasvaneet juurensa.
Käytännön
ohjeita
Tehkää
kävijäselvitys. Kuka vierailee kohteessa,
milloin ja mielellään ja vielä miksi?
Ketkä
siellä eivät käy ja miksi?
Miettikää
mahdollisia kohderyhmiä ja luokaa niille tarve
tulla syrjäkylän kotiseutumuseoon tai
arkeologiseen kohteeseen. Kohderyhmät voivat
olla ihan lähellä tai toisella puolella
maapalloa. Käyttäkää hyväksi Turun
kulttuuripääkaupunkivuotta 2011. Silloin
ulkomaiset kotiseutuihmiset voivat olla
kiinnostuneita paikallisuudesta.
Muistakaa,
ihmiset ovat erilaisia ja niin myös
herätyskeinojen pitää olla.
Kiintoisassa
tapahtumassa, tuotteessa on mukana ammattitaitoa
ja intohimoa.
Siitä
tiedotetaan oikealla tavalla ja oikeille
ihmiselle ja myös oikealle määrälle ihmisiä.
Lähellä
olevia asioita
-Miten
saan koulut ja sen kautta vuosittain oppilaat
mukaan?
-Jokaiseen
kuntaan voi perustaa kulttuuripolun.
-Miten
saan yritykset mukaan?
-Miten
saan lapsiperheet mukaan?
-Mitä
on vanhoille ihmisille?
-Mitä
meillä olisi antaa naapurikunnissa
asuville ja mitä taas sieltä voisi saada?
-Millä
houkutetaan turkulaiset, raisiolaiset ja
salolaisetkin paikalle, puhumattakaan
helsinkiläisistä?
Tarpeita
herätettäessä on hyvä mennä muiden ihmisten
nahkoihin, katsoa asioita toisesta
elämäntilanteesta, toisenlaisen elämänkerran
pohjalta ja kunnioittaen. Mitä minulla on
annettavana, entä hänellä? Mitä kaipaan ja
mitä joku toinen, ihan erilainen voisi kaivata?
Millaisia voisivat olla luontevat kohtauspaikat?
Kulttuuriprojekteja
ja tapahtumia, osasta on omakohtaista kokemusta,
osasta olen kuullut:
Nousiaisten
leipomo – ajatus leipomomatkailusta
Valkjärven
ympäri polkupyörällä
Heli
Laaksonen antoi äänen vakkasuomalaisille
Rymättylän
Pyhä Jaakko matkalla Santigo de Compostelaan
Kauppilan
umpipiha-museon juhannusjuhla
Kuralan
Kylämäki – 50-luvun maataloustodellisuus
ja esihistoria
Volter
Kilpi Kustavissa
Muinaistulien
yö
7 kirkon
reitti
Koiramäen
lasten jalanjäljissä Turussa
Piispankatuyhdistyksen
kesäjuhlat Tuomaanpuistossa
Turku
2011 - Vuosien mittaan syntyneitä
ajatuksia
Kummitus
Louhisaaren mutkaan
Kamala
Liedon susi
Kotiseutumuseolla
opetellaan tekemään asioita vanhoilla
tekniikoilla, mutta myös käyttämään niitä
hyödyksi ja tekemään uusvanhaa – vaikkapa
omat tapettiboordit
Talojen
ja pihojen tarinat
Perinteinen
puutarha
Säilötään
omenoita, kurkkuja ja keitetään mehua
Käyttäkää
museoesineitä uuden tuotannon lähtökohtana ja
liittäkää niihin tarina – esineen voi
tehdä itse tai ostaa
Leipomoreitti
Lähiruoka,
muutakin kuin porkkanoita ja perunoita
Tehkää
näytelmiä – Alvar Aalto Paimiossa
Ottakaa
uudet tekniikat haltuun, tehkää
näytönsäästäjiä, muistakaa nettisivut
Milloin
kohde on kansainvälisesti kiintoisa? Keitä se
voisi oikeasti kiinnostaa ja miksi?
Kotiseutuihmiset
kohtaavat toiset kotiseutuihmiset.
Koululaisia
vaihdetaan –idea syntyi Mietoisten, Lemun ja
Askaisten KULMA-ryhmässä
Mistä
pitää huolehtia?
Se mikä
tehdään, kannattaa tehdä hyvin, ei mitään
puolivillaista.
Asiantuntijoita
kannattaa käyttää, joko ostoperiaatteella tai
jaetulla riskillä.
Nosta
esille ominaista ja aitoa.
Antakaa
tilaa uusille toimijoille.
Uskalla
antaa, koska vain silloin voi saada.
Lauri
Hokkinen:
Maaseudun kulttuurikohteiden
matkailullinen vetovoima
Maaseutu
kaupunkien vastakohtana: pienet saaristokunnat
Saariston Rengastien varrelta. Mukana on myös
esimerkkejä Paraisilta. Kohteet ovat
esimerkkejä paikallisesta kulttuurista, muitakin
kuin museoita.
Tärkeitä
asioita ovat omintakeisuus, viitoitus, kohteiden
aukioloajat, opastus - joka jakaantuu kahteen
osaan, oppaan johdolla tapahtuvaan opastukseen ja
informaation välittämiseen opastetaulujen tms.
avulla. Tärkein vetovoimatekijä on
omintakeisuus.
Viitoitus:
Viitoituksen
tulisi alkaa houkuttelevana jo vilkkaan päätien
varresta. Kunnollinen viitoitus on
perusedellytys, jos halutaan saada kohteeseen
muitakin kuin paikkakuntalaisia! Houkuttelevia ja
oivaltavia esimerkkejä ovat Gyttjan
kotiseutumuseo ja Åke Sandvallin
laivamallikokoelma (laivakello) ja Houtskarin
venemuseo, Kustavin Vartsalan museon km-paalu,
Rymättylän Karhuvuorelle ja
Ilmavalvontatornille johtava viitta.
Viitoitusta
tulisi täydentää lisäinformaatiolla niissä
pisteissä, joissa matkailijat liikkuvat:
ravintoloissa, majoitusliikkeissä, venesatamissa
- ja matkailuneuvontapisteissä ja
ilmoitustauluilla. Jos seurakunta sallii, kirkon
ilmoitustaulu voisi olla hyvä museon
ilmoituspaikka. Ehkä museot voisivat tehdä
vastapalveluksia seurakunnalle?
Aukioloajat:
On
eduksi jos aukioloajat ovat yksinkertaiset ja
pysyvät samoina vuodesta toiseen. Myönteisenä
esimerkkinä on Korppoon kotiseutumuseo (joka
myös hyvä esimerkki houkuttelevasta
pihapiiristä). Kielteinen esimerkki on
Houtskarin kotiseutu- ja saaristomuseo, jonka
tiedottamat aukioloajat muutettiin viime
tingassa.
Opastus
kohteessa:
Opastus
on mitä tärkein asia matkailullisen vetovoiman
kannalta. Kokemus on valttia, kerrottuna ulkoa
opittu ei koskaan vedä vertoja omakohtaisesti
koetulle. Paikalliset oppaat ovat parhaita.
Jos
kohteessa ei ole elävää opasta, opastus tulisi
hoitaa infotaulujen tms. avulla.
Tielaitos
informoi neljällä kielellä: Taivassalon Muntin
silta ei näytä ihmeelliseltä, mutta infotaulun
luettuaan huomaa, että on kyset tärkeästä
asiasta - ensimmäinen siltayhteys Taivassalon
kirkonkylän ja mantereen välille syntyi vasta
1700-luvun lopulla, Muntin silta rakennettiin v.
1850. Maankohoaminen on varsinkin ulkomaalaisille
selitystä kaipaava, outo asia.
Esimerkkejä
hyvistä infotauluista mm. Seilin saaressa -
ehkä siksikin, että matkailijat eivät
häiritsisi Turun yliopiston Saaristomeren
tutkimuslaitoksen työntekijöitä kysymyksineen!
Maakunnassa
on paljon kohteita, joissa into tai voimavarat
eivät ole riittäneet informaatiotaulujen
pystyttämiseen tai kunnossapitoon. Esimerkiksi
Varsinais-Suomen maakuntaliitto perusti
kulttuurimatkailureitin ”Raukkaan
reitti” ja sen kohteisiin infotaulut. Niiden
kunnossapidosta ei ole huolehdittu ja tauluista
on enää jäljellä kestopuiset kehykset tai
haalistuneet tekstit.
Velkuan
kirkon lähellä on muistomerkki Palvan
meritaistelusta. Nykytilassaan se on esimerkki
paikalliskulttuurin unohtamisesta. Palvan
meritaistelusta löytyy kyllä tietoa
www-sivuilta, mutta olisi toivottavaa, että
itsekohdetta vaalittaisiin myös.
Omintakeisuus:
Paraisten
Teollisuusmuseon kalkkikiveä saa ottaa
matkamuistoksi vaikka puutarhaan
kalkinvaatijakasveille, ja niin Pohjoismaiden
suurin kalkkikiven avolouhos jää mieliin.
Ajankohtaisia
ja kiisteltyjäkin aihepiirejä tulee tuoda
esille: esimerkkinä merilintujen
kevätmetsästys Houtskarin Saaristo- ja
kotiseutumuseossa.
Vanhat
aidot esineet ovat ”väärässäkin”
ympäristössä kiinnostavia - Korppoon
kotiseutumuseolla etäisyyskyltti on muodostunut
kohteeksi, jonka alla otetaan paljon kuvia.
Museot
tarvitsevat tulolähteitä ja kahvin lisäksi
museoissa voisi tarjolla olla myös muuta:
Rymättylään on tulossa sillimuseo, ja sen
yhteyteen ehkä ravintola. Nauvoon suunnitellaan
Hippoglass-lasikauppaa, jonka yhteydessä saisi
nauttia lasimestarin silliä.
Myyntiin
kannattaa ottaa paikallisten käsityöläisten
tuotteita: esimerkkinä on Taivassalon
meriharakka, jossa on hyödynnetty paikallista
graniittia.
Ulkomaalaiset
ovat kiinnostuneita ja suuri kasvupotentiaali.
Tilannetta voisi verrata Lappiin, jossa
saamelaisuus kiinnostaa ulkomaalaisia ja
laskettelu suomalaisia.
|