Ajankohtaista

Louhittua -lehti

Yritysesittely

Kolumni

Yhdistyksen säännöt

Hallitus

Laatukriteerit

Linkit

Jukka Vehmas: Retki Kierikki-keskukseen

Maija Kärki: Seminaariraportti: Kenttätyöstä markkinavoimaa 24.11.2005

Kuvia Taide- ja kaukainen menneisyys -seminaarista 30.9.2006

Herätys! vai Hyvää yötä? Kulttuurikohteiden markkinointiseminaari 1.3.2007

Sirkku Pihlman avasi Turun yliopiston museologian oppiaineen ja Louhi ry:n järjestämän Kenttätyöstä markkinavoimaa -seminaarin. Pihlman tarkasteli museoalan kenttätöitä kommunikaation muotona. Hän vertasi oivaltavasti kenttätöitä tutkijan avohoitoon ja toisaalta ekskursioon toiseen todellisuuteen. Ongelmana tällä hetkellä on Pihlmanin mukaan se, ettei kenttätöissä markkinoinnille varata aikaa tai muita resursseja, vaan tutkijat keskittyvät lähinnä keräämään tietoa tutkimuskohteestaan. Valitettavasti samalla myös menetetään mahdollisuuksia asiakassuhteiden luomiseen. Muutoksen tuulia on kuitenkin havaittavissa. Pihlman myös hahmotteli yhteistä museoalan markkinointiviestiä ajatuksella, että kulttuuriperintö yhdistää menneisyyttä ja tulevaisuutta. Museoalan markkinointiviesti saattaisi kiteytyä Pihlmanin mukaan esimerkiksi näin: kulttuuri kuuluu kaikille ja on elämänhallinnan voimavara. Museoiden erityispiirteenä on, että ne ovat tiedon ja luovuuden voimavara ja ne vahvistavat elämänhallintaa. Nämä omat vahvuudet tuntemalla voidaan alalla vastata asiakkaiden tarpeisiin. Pihlman korosti lisäksi, että museoalan markkinoinnin tulee perustua ammattieettisiin sääntöihin.

Suvi Innilä kertoi seminaariyleisölle Turku Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2011 -hankkeesta. Hän korosti sitä, että kulttuuripääkaupunki ei ole sitä, mitä kaupunki jo on, vaan miksi se aikoo tulla. Turun historialliseen kerroksellisuuteen haetaan hankkeessa uusia näkökulmia ja hyödyntämismahdollisuuksia. Innilä painotti erityisesti alueen kokonaisvaltaisen kehittämisen ja pitkäaikaisten, pysyvien vaikutusten tärkeyttä hankkeessa. Parhaimmillaan kulttuuripääkaupunkihanke voi lisätä paikallista yhteenkuuluvuuden tunnetta ja ylpeyttä kotiseudusta, parantaa alueen imagoa ja kansainvälistä tunnettuutta, lisätä yhteistyötä eri alojen välillä sekä vaikuttaa merkittävästi alueen elinkeinopoliittiseen tilanteeseen.

Pr-arkeologi Kirsi Majantie kokosi yhteen kokemukset Varhainen Turku –hankkeen tiedottamisesta. Arkeologisille kaivauksille tuomiokirkon ympäristössä tutustui opastuksilla lähes 700 henkilöä ja noin 1200 oppilasta. Kaivauksista tehtiin viitisenkymmentä lehtijuttua ja 20 radiohaastattelua. Hankkeen tiedotukseen oli todella panostettu: alueella järjestettiin yleisöopastuksia ja koululaisopastuksia ja sinne oli tehty jatkuvasti päivittyvä infotaulu. Nettisivuilla seurattiin kaivausten etenemistä ja viikon löytöjä oli esillä sekä raatihuoneella että Aboa Vetuksessa. Lisäksi medialle järjestettiin tiedotustilaisuuksia. Huomattavaa lisäksi oli, että kaivauksille osallistui yhteensä 60 vapaaehtoista kaivajaa. Ensi vuonna tiedotusta on tarkoitus vielä entisestään tehostaa ja yleisönpalvelua lisätä.

Lehden ja television toimittajan näkökulman aiheeseen antoi Turun Sanomien edustaja Riitta Monto. Hän korosti sitä, että journalistinen lähtökohta on jutuntekoon aina sama: uudet ja mielenkiintoiset asiat tai ihmiset kiinnostavat ja nousevat uutisten ja ajankohtaisjuttujen aiheeksi. Yhden aihepiirin esillä pitämiseen tarvitaan siis useita erilaisia yksittäisiä aiheita. Monto korosti, että erityisesti tv tarvitsee aina kuvaa, joka on jutun lähtökohta. Arkeologiset kaivaukset ovat toiminnallinen aihe, jossa periaatteessa on hyviä kuva-aiheita. Kun toivotaan suuren projektin pitkäaikaista ja säännöllistä seurantaa, kannattaa toimitukseen olla yhteydessä jo hyvissä ajoin ja pohtia yhdessä, miten projektia tullaan pitämään esillä eri medioissa. Erittäin tärkeänä Monto piti sitä, että jo ennakkoon mietitään, kuka organisaatiossa vastaa tiedotuksesta, mutta vain yhtä ihmistä ei kannata valjastaa median käyttöön. TS:n toimituksen yleispalaute Varhainen Turku -hankkeen tiedotuksesta on, että tietoa on saanut hyvin. Kesän kaivausten jälkeen kannattaa kuitenkin myös yhteisessä palaverissa miettiä, miten tiedotus on onnistunut ja miten sitä jatketaan. Yleisöä kiinnostaisi varmasti esimerkiksi se, mitä esinelöydöille tehdään talven mittaan ja miten tulevia kaivauksia valmistellaan.

Pahvikorteista paikkatietoon -otsikolla puhunut Paula Silander käsitteli tiedotusta rakennusinventoinnin kannalta ja erityisesti internet-karttapalvelinta, jonka arvokarttoihin on koottu eri tutkimusten tietoja. Usein rakennusinventoinneista tiedotetaan paikallislehdissä ja kuntatiedotteissa sekä mahdollisesti erikseen järjestettävissä tiedotustilaisuuksissa. Tietoa jaetaan inventoinnin päätyttyä raporttien ja julkaisujen sekä seminaarien ja luentojen muodossa. Laajempia kohderyhmiä tavoitetaan nykyisin avointen karttapalvelujen kautta. Internet-karttapalvelin www.lounaispaikka.fi/ymparistokartasto edistää erityisesti kotiseututuntemusta ja -identiteettiä. Sitä voidaan käyttää hyväksi esimerkiksi kaavoituksessa ja matkailualalla.

Marja Pälikkö kertoi Arkeologiakeskus Untamalan suorittamista kesän 2005 yleisökaivauksista Laitilan Kodjalassa. Lähtökriteerejä kaivauskohteen valinnassa oli useita: kaivajille haluttiin antaa löytötakuu eli kohteen tuli olla runsaslöytöinen, siihen ei saanut liittyä turvallisuus- tai tutkimuksellisia riskejä ja maanomistajan tuli olla myötämielinen hankkeelle. Kohteeksi päädyttiin ottamaan viikinkiaikainen polttokenttäkalmisto, joka täytti mahdollisimman hyvin ko. kriteerit. Kaivauksilla ei ollut varsinaista markkinointibudjettia, mutta siitä tehtiin lehtibuffeja ja siitä tiedotettiin www-sivuilla sekä eri harrastajaryhmissä. Kaivauksilla järjestettiin yleisöluentoja, retkiä lähiseudulle ja jokainen osallistuja sai myös diplomin. Osallistumismaksu oli tänä vuonna 10 euroa per päivä ja kohderyhmänä kaikki arkeologiasta kiinnostuneet ilman ikärajoja. Pälikön mukaan yleisökaivaus ei luultavasti missään tapauksessa tule olemaan taloudellisesti kannattavaa järjestäjien taholta, mutta lähiseudun oheispalvelujen (yöpyminen, matkailukohteet jne.) kannalta kaivaukset olivat ainakin tässä tapauksessa merkittävät.

Kaivaus kehityshankkeena - lupauksia koululle ja matkailulle -otsikolla puhui Hannele Lehtonen Muuritutkimus Ky:stä. Eurajoen Liinmaan linnaan liittyvän hankkeen tarkoituksena on lisätä tietoa ja kiinnostusta linnaa kohtaan, elävöittää tietoa siitä ja tuottaa oheismateriaalia (multimedia, lautapeli, opetusmateriaali) kohteesta. Kohderyhmänä hankkeessa ovat paikkakuntalaiset ja koululaiset, historian harrastajat ja harrastaja-arkeologit. Hankkeen aikana on toteutettu esimerkiksi historian elävöittämispaketti kouluille, lauantaikaivaukset, seminaari ja näyttely Liinmaan linnan muistoista. Historian elävöittämispaketti koostui 4 oppitunnista, josta yksi tapahtuu koulussa aihetta taustoittaen, pari tuntia vietetään kaivauksilla ja viimeinen tunti jälleen koulussa tutkimustuloksista keskustellen. Mukana hankkeessa oli 12 kouluryhmää seitsemästä eri koulusta. Lauantaikaivauksille osallistui yhteensä noin 70 aikuista ja 20 lasta. Yhtenä tavoitteena oli lisäksi edistää matkailua Liinmaan linnalla, mitä toteutettiin uusilla tienviitoilla, opastaululla ja multimedialla. Lisäksi lisättiin oppaiden tietoutta kohteesta. Yleisesti ottaen kohdetta haluttiin kehittää hallitusti ja erityisesti kohteen saavutettavuutta pyrittiin parantamaan.

Oman puheenvuoronsa käytti rehtori ja historian opettaja Ilkka Heikkilä, joka korosti nykyisiä opetussuunnitelmallisia tavoitteita, joissa pyritään lisäämään yhteistyötä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Historian opetuksessa Heikkilä näki tärkeänä paikallisuuden ja oli erittäin tyytyväinen Liinmaan linnan hankkeeseen ja siitä saatuihin oppilaspalautteisiin.

Onnistuneen seminaaripäivän lopuksi kuulijakunnalle esiteltiin vielä Louhi ry:n toimintaa ja uusia nettisivuja!