Retki
Kierikki-keskukseen
Louhi-yhdistyksen
retkikunta palasi tyytyväisenä kotiseudulle
elokuiselta ”pohjoisen” matkaltaan.
Tavoitteena oli päästä vihdoin näkemään se
kuuluisa Kierikkikeskus ja
kiistelty Susiluola. Kaikin
tavoin tiiviin retken ohjelmaan kuuluivat vielä
Pattijoen Kastelli Raahessa sekä Ylikiimingin
Rekikylän kivikauden asuinalue.
Retken kohteet edustivat
kivikautta, tuotteistettua ja tuotteistamatonta,
paleoliittisesta neoliittiseen. Yhdistys on
sääntöjensä mukaisesti kiinnostunut
esihistorian liittämisestä matkailuun –
esihistorian ja tieteellisyyden ehdoilla.
Laadusta ei saa tinkiä; sen olivat muistaneet
myös meitä pohjoisempana toimivat
kulttuurimatkailun ammattilaiset.
Susiluolasta pitkälle
meneviä johtopäätöksiä
Kristiinankaupungin
Karijoen Susiluola on hiukan pitkä nimi maamme
vanhinta kivikautta edustavalle kohteelle. Se on
vanhin tunnettu asuinpaikka Suomessa, parin
metrin korkuinen vaakarako Susivuoren kalliossa.
Luolasta on löydetty erilaisilla
valmistustekniikoilla tehtyjä kivityökaluja ja
iskentäjätettä. Palanut kallion pinta viittaa
tulen pitoon. Ihmisen toiminnasta kertovat merkit
ajoittuvat 125 000 – 80 000 vuoden takaiseen
aikaan. Yhä useammat arkeologit uskovat näin.
Luolasta muutaman
kilometrin päässä olevassa Pyhävuoren
vapaa-aikakeskuksessa on audiovisuaalisesti
otettu kaikki irti oletetusta neandertalin
ihmisestä; hahmojen rohkea rekonstruointi
perustuu tietenkin Keski-Euroopan
löytöpaikoista saatuun tietoon. Itse luola on
toistaiseksi suljettu kävijöiltä
turvallisuussyistä. Rinnepolkua on puoli
kilometriä. Tutkimukset jatkuvat edelleen.
Susiluola on
Kristiinankaupungin rajojen sisällä, mutta
lähellä oleva pieni Karijoen kunta omistaa itse
luolan. Molemmat kunnat ovat innoissaan, ilman
enempää yhteistyötä, pystyttäneet luolasta
ja sen löydöistä kertovan näyttelyn omiin
tiloihinsa. Varsinaisessa Susiluolan
opastuskeskuksessa Karijoen Paarmanninvuorella
emme ehtineet vierailla. Siellä olisi kerrottu
asioista geologispainotteisesti.
Kristiinankaupungin teknisellä keskuksella on
EU-rahoitteinen Susiluola-Pyhävuori
–kehittämishanke, jonka hankevetäjä Maria
Eskelinen oli asiallisena oppaanamme.
Yli-Iin kunta panostanut
rohkeasti
Harva tietäisi
sellaisesta paikkakunnasta kuin Yli-Ii, ellei
Kierikkikeskusta olisi. Laajalle kivikauden
asuinpaikalle Iijoen rantaan kunta on rakentanut
EU-tuen avulla nykyarkkitehtuurin luomuksen,
Pohjoismaiden suurimman hirsirakennuksen, jonka
on suunnitellut professori Reijo Jallinoja. 6000
vuoden takainen kivikausi esittäytyy siellä,
kokouksia voi pitää, syödä hyvin ja ostaa
tuliaisia. Tekolammen äärellä on upouusi
hotellikokonaisuus, sekin kunnan rahoittama.
Keskuksen johtaja Leena Lehtinen oli juuri
palannut Uralilta saamasta uusia virikkeitä.
Mihin muuhun asiaan pohjan perillä sijaitseva
Yli-Iin tapainen pieni, kahden tuhannen asukkaan
kunta voisi näin uskoa ja panostaa?
Kivikauden kylään ja
kalastusleiriin johtava polku alkaa
Kierikkikeskuksen ovelta. Pyörätuolilla
liikkuvat on Kierikissä huomioitu
mallikelpoisesti: leveällä polulla on helppo
liikkua kohteelta toiselle. Kalanpyydykset
rannassa, asumukset rantahietikolla, riistan
satimet mäntykankaalla, kaikki on tehty
tutkimustietoon perustuen. Paikallisella
murteella annettu, kansanomaisella huumorilla
väritetty opastus sopii hyvin kokonaisuuteen.
Kahvi maistuu aina, kivikauden kodassakin!
Kierikin elävä keskus
on avoinna ympärivuotisesti. Erämaisena
kokouspaikkana se tarjoaa omaperäisen
vaihtoehdon vaikkapa yritysten
ryhmätyökoulutukseen. Kivikausi on läsnä
miellyttävällä tavalla, niin totesimme.
Rekikylän
asuinpainanteet
Kivikaudesta
kiinnostuneelle on Oulun seudulla muutakin
nähtävää kuin Kierikin alue. Esimerkiksi
Yli-Iin naapurikunnassa Ylikiimingissä on
Rekikylän mittava kivikautinen asuinalue
Kiiminkijoen tuntumassa. Nuorta mäntymetsää
kasvavassa maastossa on kymmeniä, ellei
satojakin asuinpainanteita. Kohdetta ei ole
millään tavalla hyödynnetty matkailussa, edes
kunnan kotisivu ei sitä tunne. Arkeologille tai
arkeologian harrastajalle se ei tietenkään ole
ongelma, koska tiedot saa kaivetuksi jostain.
Pikemminkin asia on ilonaihe: hyvä, ettei ihan
kaikkea ole vielä tuotteistettu!
Jätinkirkko vai
linnanraunio?
Raahen kaupungin
alueella sijaitseva Pattijoen Kastelli on
pohjoisen Pohjanmaan kuuluisimpia
muinaisjäännöksiä. Metsäisellä harjanteella
on kymmenien metrien pituinen, parikymmentä
leveä, parikymmensenttisistä luonnonkivistä
ladottu suorakaiteen muotoinen muurirakennelma.
Lähistöllä on kolmisenkymmentä röykkiötä.
Liittyykö paikka hylkeenpyyntiin vai
poroerotukseen, siitä eivät arkeologiset
kaivauksetkaan ole antaneet yksiselitteistä
vastausta. Kivikauden lopun
muinaisjäännöksestä kuitenkin on kyse.
Kastelli on kilometrien
päässä isoilta teiltä. Erikoisena,
mielikuvitusta kiehtovana muinaisjäännöksenä
kohde on hyvinkin käymisen arvoinen.
Virallisessa tienviitassa oleva ”Kastellin
linnanrauniot” antaa ehkä
kulttuurimatkailijalle hieman vääränlaisen
mielikuvan. Paikallisesti käytetty
”jätinkirkko” saattaisi sanana olla
yhtä houkutteleva, eikä se loisi
muinaislinnanäkymiin liittyviä
ennakko-odotuksia. Kastellillekin toivoisi
rauhallista tulevaisuutta – kohde ei parane
suurista kävijämääristä.
|