| Auditointimalli
Laadukkaan esihistoriamatkailun edistäminen on aina ollut
olennainen osa Louhi ry:n toimintaa. Vuonna 2007 perustettiin työryhmä, jonka
tavoitteena oli kehittää toimiva auditointimalli, jota voitaisiin hyödyntää
esihistoriamatkailutuotteiden arvioinnissa. Kevään 2008 aikana valmistui
arviointilomake, jota päästiin testaamaan syksyllä 2008. Saatuja tuloksia
voitaneen käyttää jatkossa myös esihistoriamatkailua tutkittaessa, sillä mitään
tämäntyyppistä arviointimallia ei aikaisemmin ole sovellettu esihistoriamatkailukohteisiin.
Auditoinnin tavoitteena on, että esihistoriamatkailun
parissa toimiva yrittäjä tai muu palveluntarjoaja voisi paremmin hahmottaa oman
paikkansa elämyksen tuotantoketjussa ja kehittää toimintaansa niin, että
asiakas kokisi mukavan ja asiantuntevan opastuksen tai muun
esihistoriamatkailutuotteen sijasta jotakin vielä suurempaa – elämyksen!
Auditointilomakkeen avulla
pyritään avaamaan yrittäjän mieli uusille ajatuksille ja selkiyttämään vanhoja.
Lomake sisältää kysymyksiä,
joiden avulla voidaan arvioida sitä, miten tuote täyttää Louhi ry:n laadukkaan
esihistoriamatkailutuotteen kriteerit. Kysymysten kautta voidaan myös arvioida
matkailutuotteen elämyksellisyyttä Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO:n
kehittämän elämyskolmiomallin pohjalta. Pyrkimyksenä on myös kartoittaa
mahdollisia koulutus- tai yhteistyötarpeita, joissa Louhi ry voisi jatkossa
olla jäsentensä tukena.
Auditointiryhmä arvioi lomakkeen palauttamisen
jälkeen tuotteen näillä samoilla periaatteilla. Ryhmä koostui syksyllä 2008
Turun yliopiston museologian opiskelijoista. Jatkossa auditointiryhmä tulee
koostumaan Louhi ry:n hallituksen jäsenistä sekä erityisasiantuntijoista.
Testivaiheessa auditointi ei maksanut osallistujille mitään, jatkossa
auditointi on Louhi ry:n jäsenetu ja yhteisöjäsenmaksun suuruinen (nykyisin 50
euroa / vuosi).
Tuotteeseen
tutustumisen ja keskustelujen pohjalta
yritykset saivat kirjallisen palauteen sekä erilaisia,
konkreettisia
kehitysideoita. Auditointiraportit ja valokuvat on arkistoitu Turun
yliopiston museologian arkistoon. Testatuista kohteista laadittiin
myös esittelyt Louhi ry:n
nettisivuille.
Auditointilomakkeen
kysymykset on jaettu viiteen osaan Louhi ry:n laatukriteereiden mukaisesti.
Osa-alueet ovat:
- Markkinointi
- Sisältö
- Fyysinen kokemus ja kestävyys
- Turvallisuus
- Yhteisöllinen vastuu
Arviointiasteikko
on yhdestä neljään (4 = erittäin hyvä, 3 = hyvä, 2=tyydyttävä, 1 =
huono).
Lisäksi kysymme perustietoa esihistoriamatkailutuotteesta sekä yhteistyö-
ja koulutustarpeita.
Liikkeelle lähdetään siis perustiedoista ja
ideatasolta, tavoitteena yrityksen oman liikeidean terävöittäminen.
Tarkoituksena on herättää pohdintaa siitä, mikä on yrityksen kohderyhmä tai
ihanneasiakas. Mitkä ovat tämän kohderyhmän tärkeimmät tarpeet? Onko se mitä
yritys myy samaa mitä asiakas haluaa ostaa? Kaipaako tämä kohderyhmä sellaista
tuotetta, jota yritys haluaa tarjota?
Lisäksi
tiedustellaan henkilökunnan määrää ja onko kysymyksessä vakinainen vai
tilapäinen työvoima. Onko yrityksellä jo olemassa yhteistyökumppaneita – vai
huomaako hän tämän mietinnän kautta mahdollisesti tarvitsevansa sellaisia? Tai
voivansa itse tarjota omia palvelujaan osaksi jotakin toista elämystä.
Auditoinnin avulla Louhi ry pyrkii myös edistämään yritysten keskinäistä
verkottumista!
Markkinointiosiossa
lähdetään liikkeelle siitä mistä kaikki alkaa – odotuksesta.
Asiakkaan halusta osallistua ja kokea. Tuotteen
markkinoinnin tulisikin olla mahdollisimman tarkkaan kohdennettua ja kaikkia
aisteja puhuttelevaa. Yrittäjää houkutellaan
pohtimaan mitkä on se asia, viesti tai tarina, jonka hän haluaa
markkinoinnissaan välittää ja miten hän uskoo siinä onnistuvansa.
Sisältöä koskevien kysymysten avulla pyritään varmistetaan
tuotteen aitous, uskottavuus ja kulttuurinen kestävyys. Hyvä tuote sisältää sekä
faktaa että fiktiota. Nämä täytyy kuitenkin voida erottaa selkeästi toisistaan.
Hyvä tuote on myös yksilöllinen ja ainutlaatuinen. Asiakas haluaa
nähdä ja kokea aitoa, todellista ja uskottavaa, mutta omista lähtökohdistaan
käsin ja vain niistä asioista, joita hän kokee kiinnostaviksi tai tärkeiksi.
Kuinka hyvin asiakas voi muokata tuotetta itselleen tai ryhmälleen sopivaksi? Aktiivisen osallistumisen kautta
asiakas voi myös oppia, esim.
muinaistekniikoita kokeilemalla, jolloin kokemus saa jälleen uuden
ulottuvuuden. Entä liittyykö tuotteeseen
selkeä suunnitelma, käsikirjoitus tai juoni, jonka kautta tapahtumat etenevät?
Hyvä tuote avautuu kaikkien aistien kautta.
Miten visuaalisuus, tuoksut,
äänimaailma ja erilaiset tuntoaistimukset on otettu huomioon tuotteessa? Asiakkaan fyysistä kokemusta ja tuotteen kestävyyttä
arvioidaan tarkkailemalla toimintaympäristöä. Kuka vastaa toimintaympäristön hallinnasta ja
ylläpidosta? Minkälainen on tuotteen fyysinen saavutettavuus? Pystyykö yrittäjä
palvelemaan joitakin erityisryhmiä? Miten aidossa ympäristössä toimitaan ja
miten ympäristön säilyvyys on turvattu?
Tunteeko yrittäjä vastuunsa asiakkaan
turvallisuudesta? Mitkä viranomaisten asettamat määräykset tai luvat
vaikuttavat tuotteen toteuttamiseen? Miten eri kohderyhmät on huomioitu turvallisuuden kannalta? Voiko
tuotetta muunnella käyttäjäryhmän edellytysten mukaisesti? Yrittäjän
täytyy myös tuntea yhteisöllinen vastuunsa, olla tietoinen siitä miten toiminta
vaikuttaa ympäristön asukkaisiin.
Edellämainitut kysymyksenasettelut
ovat vain pieni osa niistä lukuisista kysymyksistä, joita auditoinnin avulla
pyrittiin selvittämään.
Auditointikokeiluun osallistui 11 yritystä ja yhteisöä.
Mukana olivat Brinkhallin kartano Turusta, Esihistorian opastuskeskus Naurava
lohikäärme ja Pohjolan muinaiselämys Oy Eurasta Ilorannan maatila Hauholta,
Kivikausikeskus RIRA Suomusjärveltä, Kuralan kylämäen arkeologinen
kokeiluverstas Turusta, Käsityöpaja Vaskikäärme Vehmaalta, Nautelankosken museo
Liedosta, Harkko-museo Raisiosta, Rikalanmäki Halikosta sekä Sammallahdenmäki
Lappista.
Kokeilu oli antoisa sekä yritysten että arvioijien kannalta
ja saadun palautteen rohkaisemana Louhi ry pyrkii kehittämään auditointimallia
edelleen. Myös Turun kauppakorkeakoulun matkailu- ja kulttuuripalvelujen
markkinointikoulutus kiinnostui asiasta ja yhteistyö
esihistoriamatkailukohteiden markkinoinnin tutkimisessa ja kehittämisessä on
käynnistymässä.
|